Käännöksen – kaunokirjallisen teoksen, pakkausselosteen tai ruututekstinkään – tuottaminen ei tapahdu pelkästään kääntäjän mielessä, täysin hänen ympäristöstään riippumatta. Kääntämiseen liittyy väistämättä erilaisia työkaluja aina perinteisestä paperin ja kynän yhdistelmästä monimutkaiseen teknologiaan, joka hyödyntää käännösmuisteja ja adaptiivisiin neuroverkkoihin perustuvaa konekääntämistä (Machine Translation). Jokainen, joka on ollut tekemisissä kääntämisen kanssa viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana tietää, että sähköiset tietolähteet, kieliteknologia sekä ihmisen ja koneen välinen vuorovaikutus ovat erottamattomia kääntämisen osia. Ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta tarkastellaan usein ergonomian tieteenalalla. Yleisesti ottaen ergonomia pyrkii Kansainvälisen ergonomiayhdistyksen (IEA) määritelmän mukaan ”ymmärtämään ihmisen ja muiden järjestelmään kuuluvien elementtien välistä vuorovaikutusta” (oma käännös). Kääntämisessä järjestelmän muihin elementteihin eivät kuulu pelkästään lähdetekstit, rinnakkaistekstit, erilaiset tietolähteet, tietokoneohjelmat, tietokoneet ja muut välineet; niihin kuuluvat myös kääntäjän fyysinen, sosiaalinen ja organisatorinen ympäristö.

Lähteet

Bednárová-Gibová, Klaudia

2020 “Organizational Ergonomics of Translation as a Powerful Predictor of Translators’ Happiness at Work?” Perspectives [online].

Cadwell, Patrick, Sharon O’Brien, and Carlos S. C. Teixeira

2018 “Resistance and Accommodation: Factors for the (Non-) Adoption of Machine Translation among Professional Translators.” Perspectives 26 (3): 301–321.

Chesterman, Andrew

2009 “The Name and Nature of Translator Studies.” Hermes: Journal of Language and Communication Studies 42: 13–22.

Ehrensberger-Dow, Maureen, Andrea Hunziker Heeb, Gary Massey, Ursula Meidert, Silke Neumann, and Heidrun Becker

2016 “An International Survey of the Ergonomics of Professional Translation.” ILCEA 27. http://​ilcea​.revues​.org​/4004.

Elia

2019 Language Industry Survey – Expectations and Concerns of the European Language Industry 2019. Brussels: European Language Industry Association. https://​ec​.europa​.eu​/info​/sites​/info​/files​/2019​_language​_industry​_survey​_report​.pdf

Lavault-Olléon, Élisabeth

2011 “L’ergonomie, nouveau paradigme pour la traductologie.” ILCEA 14. https://​journals​.openedition​.org​/ilcea​/1078​?lang​=en​.html.

LeBlanc, Matthieu

2013 “Translators on Translation Memory (TM). Results of an Ethnographic Study in Three Translation Services and Agencies.” The International Journal for Translation & Interpreting 5 (2): 1–13.

O’Brien, Sharon, Maureen Ehrensberger-Dow, Marcel Hasler, and Megan Connolly

2017 “Irritating CAT Tool Features that Matter to Translators.” Hermes: Journal of Language and Communication in Business 56: 145–162. https://​tidsskrift​.dk​/her​/article​/view​/97229​/146028

Risku, Hanna

2004 Translationsmanagement. Interkulturelle Fachkommunikation im Informationszeitalter. Tübingen: Gunter Narr.

Teixeira, Carlos S. C., and Sharon O’Brien

2017 “Investigating the Cognitive Ergonomic Aspects of Translation Tools in a Workplace Setting.” Translation Spaces 6 (1): 79–103.

Vink, Peter, and Jussi Kantola

2011 Advances in Occupational, Social, and Organizational Ergonomics. Boca Raton, FL: CRC Press.

Lisää aiheesta

Ehrensberger-Dow, Maureen

2021 “Translation, Ergonomics and Cognition.” In Routledge Handbook of Translation and Cognition, ed. by Fabio Alves, and Arnt Lykke Jakobsen, 147–160. London: Routledge.

Ehrensberger-Dow, Maureen, and Riitta Jääskeläinen

2019 “Ergonomics of Translation: Methodological, Practical, and Educational Implications.” In Moving Boundaries in Translation Studies, ed. by Helle V. Dam, Matilde Nisbeth Brøgger, and Karen Korning Zethsen, 132–150. London: Routledge.

Risku, Hanna, Regina Rogl, and Jelena Milosevic

(eds) 2019 Translation Practice in the Field: Current Research on Socio-cognitive Processes. Amsterdam: John Benjamins.