Nykyisessä kansainvälisessä tutkimusmaailmassa jälkimodernismi (tai postmodernismi) lienee käytetyimpiä termejä lähestulkoon kaikissa ajankohtaisissa ihmistieteissä. Kysymys siitä, voidaanko jälkimodernismia pitää jonain todellisena ja olemassa olevana asiana, on ollut kiistanalainen ja tulee jatkossakin pysymään sellaisena. Tämä pätee maailmanlaajuisesti, eikä ainoastaan länsimaalaisen keskustelun yhteydessä. Eräät tutkijat (Wang 1997) suosivatkin termiä ”jälkimodernius” (postmodernity) inklusiivisempana vaihtoehtona kuvaamaan nykyistä intellektuaalista ajan henkeä myös länsimaiden ulkopuolella. Keskustelu jälkimodernismin tai jälkimoderniuden ympärillä on ollut polttava kiinnostuksen kohde merkittäville euroamerikkalaisille tutkijoille ja kriitikoille ihmistieteissä jo ainakin kolmenkymmenen vuoden ajan. Lisäksi jotkut ovat laajentaneet ajatuksen jälkimoderniudesta myös aasialaisiin ja ei-aasialaisiin kolmannen maailman kulttuureihin ja kirjallisuuksiin (Dirlik & Zhang 2000). Vielä yli kymmenen vuotta sitten useat länsimaalaiset tutkijat, jotka pitivät jälkimodernismia todellisena asiana, näkivät sen kuitenkin yksinomaan länsimaalaisena ilmiönä. Heidän mielestään se ei koskenut Aasian ja kolmannen maailman yhteiskuntia, missä ei ollut jälkimoderniuteen vaadittavia olosuhteita. Viime vuosikymmenten aikainen akateeminen kansainvälistyminen ja vilkas kulttuurien välinen keskustelu ovat kuitenkin kallistaneet kasvavan määrän länsimaalaisia tutkijoita ajattelemaan jälkimoderniutta maailmanlaajuisena ilmiönä siitä huolimatta, että se sai alkunsa länsimaisen jälkiteollisen yhteiskunnan kulttuurisessa maaperässä. Jälkimodernismin ajankohtaisuus itämaalaisille tutkijoille, kriitikoille ja kirjailijoille on tullut yhä selvemmäksi viime vuosina, kun keskustelut jälkimodernismista ovat kietoutuneet kysymyksiin länsimaiden ulkopuolisesta jälkikolonialismista [Postcolonialism] (tai jälkikoloniaalisuudesta) ja globalisaatiosta [Globalization]. Nykypäivän näkökulmasta jälkimodernismi länsimaalaisena kirjallisena ja taiteellisena liikkeenä kuuluu menneisyyteen ja sitä voi kuvailla ainoastaan historiallisena ilmiönä. Tästä huolimatta jälkimoderni ajattelu ja sen synnyttämät näkemykset ovat läpäisseet lähestulkoon koko nykykulttuurin, ja ne ovat edelleen vaikutusvaltaisia usealla ihmistieteen alalla, joihin lukeutuu myös käännöstiede [Translation Studies].

Lähteet

Appadurai, Arjun

1996 Modernity at Large: Cultural Dimensions of Globalization. Minneapolis: University of Minnesota Press.

Arac, Jonathan

(ed.) 1986 Postmodernism and Politics. Minneapolis: University of Minnesota Press.

Benjamin, Walter

1968 “The task of the translator.” In Illuminations, Walter Benjamin (ed.), 69–82. New York: Schocken Books. [Translated by Harry Zohn & Hannah Arendt]. TSB

Bertens, Hans & Fokkema, Douwe

(eds) 1997 International Postmodernism: Theory and Literary Practice. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins.

Bhabha, Homi K.

1994 The Location of Culture. London/New York: Routledge.

Bové, Paul

(ed.) 1995 Early Postmodernism: Foundational Essays. Durham: Duke University Press.

Calinescu, Matei

1987 Five Faces of Modernity: Modernism, Avant-Garde, Decadence, Kitsch, Postmodernism. Durham: Duke University Press.

Derrida, Jacques

1992 “Des tours de Babel.” In Theories of Translation: An Anthology of Essays from Dryden to Derrida, Rainer Schulte & John Biguenet (eds), 218–227. Chicago/London: The University of Chicago Press. TSB

Derrida, Jacques

2001 “What is a ‘relevant’ translation?” Critical Inquiry 27 (2): 174–200.

Dirlik, Arif & Zhang, Xudong

(eds) 2000 Postmodernism and China. Durham/London: Duke University Press.

Fiedler, Leslie

1972 Cross the Border–Close the Gap. New York: Stein and Day.

Gentzler, Edwin

2000 Contemporary Translation Theories. London/New York: Routledge. TSB

Hassan, Ihab

1971 The Dismemberment of Orpheus: Toward a Postmodern Literature. New York: Oxford University Press.

Hassan, Ihab

1987 The Postmodern Turn: Essays in Postmodern Theory and Culture. Columbus: Ohio State University Press.

Hutcheon, Linda

1985 A Theory of Parody: The Teachings of Twentieth-Century Art Forms. New York: Methuen.

McHale, Brian

1987 Postmodernist Fiction. New York: Methuen.

Lyotard, Jean-François

1984 The Postmodern Condition: A Report on Knowledge. Minneapolis: University of Minnesota Press. [Translated by Geoff Bennington & Brian Massumi].

Spivak, Gayati Chakrovorty

1974 “Translator’s preface.” In Of Grammatology, Jacques Derrida (ed.), 9–87. Baltimore: The Johns Hopkins University Press.

Spivak, Gayati Chakrovorty

1999 A Critique of Postcolonial Reason: Toward a History of the Vanishing Present. Cambridge/London: Harvard University Press.

Venuti, Lawrence

1995 The Translator’s Invisibility: A History of Translation. London: Routledge.

Wang, Ning

1997 “The mapping of Chinese postmodernity,” Boundary 2 24(3): 19–40.