Välikielten kautta kääntämisellä tarkoitetaan vähintään kolmen tekstin ketjua, joka loppuu käännöksen pohjalta tehtyyn käännökseen [Translation]: (alkuperäinen) lähtöteksti > välikielinen teksti > (lopullinen) tuloteksti. Tähän työtapaan on viitattu englanninkielisessä käännöstutkimuksessa lukuisilla eri termeillä, mikä on johtanut käsitteelliseen ”sekasotkuun” (Pym 2011: 80, oma käännös). Vaikka Pymin suosittelema indirect translation on laajasti käytössä, sillä on muitakin merkityksiä englanniksi. Termi retranslation on myös monitulkintainen, eikä sitä juurikaan enää käytetä välikielten kautta kääntämisestä puhuttaessa (vrt. Pym 2011: 90). Termissä indirect translation korostuu lopputuote, kun taas termi relay translation painottaa kääntämisen prosessia (Dollerup 2000: 23; vrt. Reletulkkaus [Relay interpreting]). Yleensä välikielten kautta kääntämistä tarkastellaan tulokulttuurista käsin, kuten voidaan huomata esimerkiksi Graeberin (2004) tutkimusprojektista, jossa tarkasteltiin varhaismodernia kääntämistä ranskan kielen kautta saksan kieleen. Vastaavaa kiinnostusta Saksan roolista välittäjänä Itä- ja Pohjois-Euroopan kielille taas ei ole (kuten ei myöskään kattavaa angloamerikkalaista tutkimusta englannin käytöstä nykypäivän välikielenä). Välikielten kautta kääntämistä koskevaa tutkimusta tekevätkin tyypillisemmin sellaiset tutkijat, joilla on yhteyksiä (semi)perifeeristen alueiden kieliin, kuten katalaaniin, kiinaan, hollantiin, hepreaan ja skandinaavisiin kieliin. Aiheen tutkimus on kuitenkin vielä vähäistä.
Lähteet
Benjamin, Walter
2004 2nd edition. “The task of the translator.” In The Translation Studies Reader, Lawrence Venuti (ed.), 75–85. London/New York: Routledge. [Translated by Harry Zohn]. TSB
Dollerup, Cay
2000 “ ‘Relay’ and ‘support’ translations.” In Translation in Context, Andrew Chesterman (eds), 17–26. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins TSB.
Gambier, Yves
2003 “Working with relay: An old story and a new challenge.” In Speaking in Tongues: Language across Contexts and Users, Luis Pérez González (ed.), 47–66. University of Valencia Press.
Graeber, Wilhelm
2004 “ ‘Englische Übersetzer aus dem Französischen’: Eine Forschungsbilanz der Übersetzungen aus zweiter Hand.” In Die literarische Übersetzung in Deutschland, Armin Paul Frank & Horst Turk (eds), 93–107. Berlin: Erich Schmidt Verlag.
Heilbron, Johan
1999 “Towards a sociology of translation. Book translations as a cultural world-system.” European Journal of Social Theory 2 (4): 429–444. TSB
Kittel, Harald & Frank, Armin Paul
(eds)1991Interculturality and the Historical Study of Literary Translations. Berlin: Erich Schmidt Verlag. TSB
Pym, Anthony
2011 “Translation research terms: A tentative glossary for moments of perplexity and dispute.” In Translation Research Projects 3, Anthony Pym (ed.), 75–110. Tarragona: Intercultural Studies Group. TSB
Qvale, Per
2003From St. Jerome to Hypertext. Translation in Theory and Practice. Manchester/Northampton: St. Jerome. [Translated by Norman R. Spencer]. TSB
2008 “Von indirekten zu direkten Beziehungen im finnisch-isländischen Literaturaustausch.” trans-kom. Zeitschrift für Translationswissenschaft und Fachkommunikation 1 (1). http://www.trans-kom.eu/ [Accessed 24 January 2012]. TSB
Roche, Geneviève
2001Les traductions-relais en Allemagne au XVIIIe siècle. Paris: CNRS Éditions. TSB
Simon, Sherry
2008 “Yiddish in America or styles of self-translation.” In Beyond Descriptive Translation Studies. Investigations in homage to Gideon Toury, Anthony Pym (eds), 67–78. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins BoP.
Stackelberg, Jürgen von
1984Übersetzungen aus zweiter Hand. Rezeptionsvorgänge in der europäischen Literatur vom 14. bis zum 18. Jahrhundert. Berlin/New York: Walter de Gruyter.
St André, James
2010 “Lessons from Chinese history: Translation as a collaborative and multi-stage process.” TTR 23 (1): 71–94.
Toury, Gideon
1995Descriptive Translation Studies – and beyond. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins. BoP
Venuti, Lawrence
1995The Translator’s Invisibility – A History of Translation. London/New York: Routledge.
Zaborov, Petr
2011 “Die Zwischenübersetzung in der Geschichte der russischen Literatur.” In Übersetzung. Translation. Traduction (HSK 26:3), Harald Kittel (eds), 2066–2073. Berlin/Boston: Walter de Gruyter.
Lisää aiheesta
Washbourne, Kelly
2013 “Nonlinear Narratives: Paths of Indirect and Relay Translation”. Meta: journal des traducteurs 58:3 (s. 607–625).