Tietämyksenhallinta (Knowledge management tai KM) on monitieteinen johtamisen tutkimuksen ja käytännön osa-alue, joka käsittelee organisaatioiden ja yksilöiden tietämyksen järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti tapahtuvaa koordinointia ja kehittämistä. Tietämyksenhallintaan kuuluvat kaikki toimet, joita organisaatio tai yksilö suorittaa tukeakseen tietämyksen tuottamista, säilyttämistä ja jakamista (esim. Davenport & Prusak 1998). Tietämyksenhallinnan kehittyminen itsenäiseksi tutkimus- ja kehityskohteeksi kulkee käsi kädessä 1900-luvun taloudellisen kehityksen kanssa, jossa tietämyksestä tuli tärkeä pääoman muoto taloudellisen pääoman ja muiden tuotannontekijöiden ohella. Organisaatiolle strategisesti arvokasta tietämystä nimitetään aineettomaksi pääomaksi tai osaamispääomaksi, ja se koostuu inhimillisestä sekä rakenteellisesta pääomasta ja asiakaspääomasta (Edvinsson & Malone 1997: 52). Aineettomaan pääomaan kuuluvat kollektiivinen tietämys, kokemus ja kompetenssit. Pääomaan kuuluvat myös artefaktit ja monet aineettomat resurssit, kuten työntekijöiden, asiakkaiden, osakkaiden, virallisten sekä epävirallisten yhteisöjen ja muiden sidosryhmien jäsenten valmiudet ja vuorovaikutus.

Lähteet

Ackoff, R. L.

1989 “From data to wisdom.” Journal of Applied Systems Analysis 16: 3–9.

Budin, Gerhard

2002 “Wissensmanagement in der Translation.” In Übersetzen und Dolmetschen: Eine Orientierungshilfe, Joanna Best & Sylvia Kalina (eds), 74–84. Tübingen/Basel: Francke.

Cranefield, Jocelyn & Yoong, Pak

2007 “The role of the translator/interpreter in knowledge transfer environments.” Knowledge and Process Management 14 (2): 95–103.

Dam, Helle V. & Engberg, Jan

2005 “Introduction.” In Knowledge Systems and Translation. Proceedings of the March 2003 Conference held at the Aarhus School of Business, Helle V. Dam, Jan Engberg & Heidrun Gerzymisch-Arbogast (eds), 1–13. Berlin: De Gruyter.

Davenport, Thomas & Prusak, Laurence

1998 Working Knowledge – How Organizations Manage What They Know. Boston, Mass.: Harvard Business School.

Drucker, P. F.

1957 Landmarks of Tomorrow. New York: Harper.

Edvinsson, L. & Malone, M. S.

1997 Intellectual Capital: Realizing Your Company’s True Value by Finding its Hidden Brainpower. New York: HarperCollins.

Grove Ditlevsen, Marianne & Kastberg, Peter

2009 “Personal Knowledge Management. Knowledge mapping techniques in the training of LSP translators.” In Specialised Translation I, Diano Maldussi & Eva Wiesmann (eds). Special issue of inTRAlinea http://​www​.intralinea​.org​/specials​/article​/1731 [Accessed 1 April 2013]. TSB

Haussteiner, Ingrid

2004 “Translators: Adding value as knowledge workers.” ATA Chronicle 3: 28–43.

Hebenstreit, Gernot & Soukup-Unterweger, Irmgard

2011 “Terminologiemanagement als Wissensmodellierung für das Community Interpreting.” In Modelling the Field of Community Interpreting. Questions of Methodology in Research and Training, Claudia Kainz, Erich Prunč & Rafael Schögler (eds), 298–325. Wien/Berlin: LIT. TSB

Holden, Nigel

2002 Cross-cultural Management. A Knowledge Management Perspective. Harlow/Essex: Pearson.

Holden, Nigel & von Kortzfleisch, Harald F. O.

2004 “Why cross-cultural knowledge transfer is a form of translation in more ways than you think.” Knowledge and Process Management 11 (2): 127–138.

Nonaka, I. & Takeuchi, H.

1995 The Knowledge Creating Company. New York: Oxford University Press.

Polanyi, M.

1966 The Tacit Dimension. New York: Doubleday.

Risku, Hanna, Dickinson, Angela & Pircher, Richard

2010 “Knowledge in Translation Studies and translation practice: Intellectual capital in modern society.” In Why Translation Studies Matters, Daniel Gile, Gyde Hansen & Nike Kocijancic-Pokorn (eds), 83–96. Amsterdam: John Benjamins TSB.

Roehl, H.

2002 Organisationen des Wissens. Anleitung zur Gestaltung. Stuttgart: Klett-Cotta.

Rütten, Anja

2007 Informations- und Wissensmanagement im Konferenzdolmetschen. Frankfurt am Main: Peter Lang. TSB

Steurs, Frieda

2007 “Terminology infrastructure in Europe. An asset to multilingual knowledge management.” In Interdisziplinäre Aspekte des Übersetzens und Dolmetschens. Interdisciplinary Aspects of Translation and Interpreting, Judith Muráth & Ágnes Oláh-Hubai (eds), 73–84. Wien: Praesens.

Sturz, Wolfgang

2009 “Modernes Übersetzen: Spagat zwischen Informationsmanagement und Wissensmanagement.” In Übersetzen in die Zukunft. Herausforderungen der Globalisierung für Dolmetscher und Übersetzer, Wolfram Baur, Sylvia Kalina, Jutta Witzel & Felix Mayer (eds), 235–239. Berlin: Bundesverband der Dolmetscher und Übersetzer.