Virallisten kielten kääntäminen [Official translation]
Sisällysluettelo
Institutionaalisen kääntämisen [Institutional translation] käsite on viime aikoina herättänyt huomattavaa kiinnostusta mutta myös ristiriitaisia ajatuksia ”instituution käsitteen epäselvyydestä” (Kang 2009: 141, oma käännös), sillä käännöstieteen tutkijat viittaavat instituutionaalisella kääntämisellä ”joko tietyille organisaatioille tai tietyissä organisaatioissa tapahtuvaan kääntämiseen” (mt., oma käännös). Kirjallisuudessa katsotaan poikkeuksetta institutionaalisen kääntämisen ”keskittyvän enimmäkseen kääntämiseen isoissa ja merkittävissä instituutioissa” (Kang 2009: 144, oma käännös) vetämättä välttämättä selvää rajaa virallisten ja ei-virallisten kielien välillä (esim. Pym 2004) tai kansallisten ja ylikansallisten asiayhteyksien välillä (Koskinen 2008). Lisäksi ”käsitettä on vähitellen alettu käyttämään apuna kääntämiskäytänteiden ymmärtämiseen ja tutkimiseen yleisesti” (Kang 2009: 144, oma käännös), mikä on tehnyt termistä yhä suositumman. Institutionaalisen kääntämisen potentiaalinen alalaji ”virallinen kääntäminen” kansallisine ja ylikansallisine alakategorioineen voisi auttaa tarkentamaan tarkoitteen nyansseja sekä hienosäätämään teorianmuodostusta. Vaikka myös tämä termi on monimerkityksinen, sen mahdollinen käyttöalue on kuitenkin paljon kapeampi kuin institutionaalisen kääntämisen. Kyseistä termiä käytetään kuitenkin vain harvoin käännöstieteellisessä kirjallisuudessa, muuten kuin erottamaan virallisten dokumenttien auktorisoidut ja notarisoidut käännökset (esimerkiksi syntymä- tai kuolintodistus, ajokortti, opintosuoritusotteet) muista käännöksistä.