Tyylintutkimus ja kääntäminen [Stylistics and translation]

Jean Boase-Beier
University of East Anglia
Käännös Eveliina Moilanen
Sisällysluettelo

Kääntäminen ja tyylintutkimus liittyvät läheisesti toisiinsa, sillä tyylintutkimus ei niinkään pyri selittämään sitä, mitä teksti merkitsee, vaan sitä, miten tekstin merkitys syntyy. Tämä on olennaista myös kääntämisessä. Tyylintutkimuksella selitetään pieniä tekstin yksityiskohtia, kuten sitä, miksi tietyt rakenteet ovat monitulkintaisia, tai sitä, miten metaforat toimivat. Tyylintutkimusta voidaan käyttää sekä kaunokirjallisten tekstien että asiatekstien kuvaamiseen. Tyylintutkimus alkoi kehittyä kielitieteestä erilliseksi tieteenalaksi 1960-luvulla. Sen kehitykseen vaikuttivat erityisesti kirjallisuudentutkijoiden, kuten I. A. Richardsin, lähilukumetodit sekä strukturaalisen kielitieteen ja kirjallisuuden tutkijoiden, kuten Roman Jakobsonin, metodit. Tyylintutkimus jakautuu useampaan eri suuntaukseen, joiden painopisteet ovat esimerkiksi pragmatiikassa, sosiolingvistiikassa ja kaunokirjallisuudessa. Nykyään kaikkia suuntauksia yhdistää kuitenkin tavoite analysoida tekstiä pintaa syvemmältä ja tutkia sitä, millaisia valintoja tekstin kirjoittaja on tehnyt ja miten ne vaikuttavat lukijaan. Näitä kysymyksiä on tarkasteltu erityisesti kognitiivisessa tyylintutkimuksessa 1980-luvulta lähtien. Kuitenkin kaiken tyylintutkimuksen voidaan sanoa olevan jossain määrin kognitiivista, sillä tutkimuksessa tarkastellaan kirjoittajan tekemiä valintoja sekä niiden vaikutuksia. Kun kognitiivista tyylintutkimusta käytetään kaunokirjallisten tekstien analysointiin, kutsutaan sitä usein kognitiiviseksi poetiikaksi, sillä silloin tutkitaan sitä, miten runoutta (Poetry translation) ja proosaa luodaan (ks. Stockwell 2002: 1–6). Poetiikan käsitteeseen voidaan nähdä sisältyvän sekä tekstien lukeminen että niiden kirjoittaminen. Nykyaikaisessa kognitiivisessa tyylintutkimuksessa ja poetiikassa tekstin konteksti nähdään aina kognitiivisena: siihen ei sisälly ainoastaan se, mitä tekstiä ympäröivässä maailmassa tapahtuu, vaan myös se, mitä jonkin kielen puhujat, kulttuurin jäsenet tai runon tai matkailuesitteen lukijat tietävät, ajattelevat ja tuntevat suhteessa tekstiin ja maailmaan.

Full-text access to translations is restricted to subscribers. Log in to obtain additional credentials. For subscription information see Subscription & Price.

Lähteet

Fludernik, M.
1996 Towards a ‘Natural’ Narratology. London: Routledge. BoPGoogle Scholar
Hatim, B. & Munday, J.
2004 Translation: An Advanced Resource Book. London: Routledge. BoPGoogle Scholar
Lakoff, G. & Turner, M.
1989 More than Cool Reason. Chicago: University of Chicago Press. BoPGoogle Scholar
Leech, G. & Short, M.
2007 Style in Fiction. London: Longman.Google Scholar
Malmkjaer, K.
2004 “Translational Stylistics: Dulcken’s Translations of Hans Christian Andersen.” Language and Literature 13 (1): 13–24. TSBGoogle Scholar
Miall, D. S. & Kuiken, D.
1998 “The Form of Reading: Empirical Studies of Literariness.” Poetics 25: 327–341.Google Scholar
Parks, T.
2007 Translating Style. Manchester: St. Jerome Publishers. TSBGoogle Scholar
Robinson, D.
2002 Western Translation Theory from Herodotus to Nietzsche. Manchester: St. Jerome Publishing. TSBGoogle Scholar
Stockwell, P.
2002 Cognitive Poetics: An Introduction. London: Routledge. BoPGoogle Scholar

Lisää aiheesta

Boase-Beier, J.
2004 “Knowing and Not Knowing: Style, Intention and the Translation of a Holocaust Poem.” Language and Literature 13 (1): 25–35. TSBGoogle Scholar
2006 Stylistic Approaches to Translation. Manchester: St. Jerome Publishing.Google Scholar
2014 ‘Translation and the representation of thought: The case of Herta Müller’, Language and Literature 23: 213–226.Google Scholar
Simpson, P.
2004 Stylistics: A Resource Book for Students. London: Routledge.Google Scholar
Tabakowska, E.
1993 Cognitive Linguistics and Poetics of Translation. Tübingen: Narr. TSBGoogle Scholar