Ääni ja kääntäminen [Voices in translation]

Cecilia Alvstad
University of Oslo
Käännös Lauri Malmi
Sisällysluettelo

Äänen käsitettä on käännöstieteessä käytetty monessa eri merkityksessä. Sillä on viitattu vertauskuvallisesti useisiin erilaisiin kirjoitetussa tekstissä esiintyviin ääniin, kuten tekijöiden, kääntäjien, tulkkien, kertojien, henkilöhahmojen ja jopa tutkijoiden ääniin, kuten esimerkiksi New Voices in Translation Studies -lehden nimessä. Lisäksi äänellä on viitattu konkreettisesti tulkkien, dubbausta tekevien ääninäyttelijöiden ja käännettyjä musiikkikappaleita tai näytelmiä esittävien laulajien tai näyttelijöiden fysikaalisiin ääniin (Anderman 2007; ks. Näytelmäkääntäminen (Drama translation), Musiikki ja kääntäminen (Music and translation), Dubbaus ja voice over (Voiceover and dubbing). Läheisiä ja osittain päällekkäisiä käsitteitä ovat muun muassa tyyli (ks. Baker 2000, ks. myös Tyylintutkimus ja kääntäminen [Stylistics and translation]), näkyvyys (ja näkymättömyys) (Visibility (and invisibility)), toimijuus (ks. Kääntämisen toimijat [Agents of translation]), kääntäjän ”läsnäolo” tekstissä (May 1994) ja puheen esittäminen (Folkart 1991). Jotkin käännöstieteessä käytetyt äänen määritelmät ovat selkeästi lainautuneet muilta aloilta, kuten kielitieteestä, kirjallisuustieteestä, antropologiasta ja jälkikoloniaalisesta tutkimuksesta.

Full-text access to translations is restricted to subscribers. Log in to obtain additional credentials. For subscription information see Subscription & Price.

Lähteet

Anderman, Gunilla
2007 “Voices in translation.” In Voices in Translation: Bridging Cultural Divides, Gunilla Anderman (ed.), 6–15. Clevedon: Multilingual Matters.Google Scholar
Baker, Mona
2000 “Towards a methodology for investigating the style of a literary translator.” Target 12 (2): 241–266.Google Scholar
Brumme, Jenny
2012 Traducir la voz ficticia. Berlin: De Gruyter. DOI logoGoogle Scholar
Folkart, Barbara
1991 Le conflit des énonciations: Traduction et discours rapporté. Montreal: Éditions Balzac.Google Scholar
Hermans, Theo
1996 “The translator’s voice in translated narrative.” Target 8 (1): 23–48. DOI logoGoogle Scholar
Jansen, Hanne and Wegener, Anna
(eds) 2013 Authorial and Editorial Voices in Translation 1: Collaborative Relations between Authors, Translators, and Performers. Montreal: Éditions québécoises de l’oeuvreGoogle Scholar
May, Rachel
1994 The Translator in the Text. On Reading Russian Literature in English. Evanston: Northwestern University Press.Google Scholar
Munday, Jeremy
2008 Style and Ideology in Translation. Latin American Writing in English. New York/ London: Routledge.Google Scholar
Schiavi, Giuliana
1996 “There is always a teller in a tale.” Target 8 (1): 1–21. DOI logoGoogle Scholar
Taivalkoski-Shilov, Kristiina & Suchet, Myriam
2013 “Introduction: Voice in the field of Translation Studies/De questionnement en questionnement.” In La Traduction des voix intra-textuelles/Intratextual Voices in Translation, Kristiina Taivalkoski-Shilov & Myriam Suchet (eds), 1–31. Montreal: Éditions québécoises de l’oeuvre.Google Scholar

Lisää aiheesta

Clas, André
(ed.) 1993  Le je du traducteur. The I of the Translator. Special issue of Meta 38 (4).Google Scholar
Hermans, Theo
2010 “The translator as evaluator.” In Text and Context: Essays on Translation & Interpreting in Honour of Ian Mason, Mona Baker, Maeve Olohan & María Calzada Pérez (eds), 63–76. Manchester: St. Jerome.Google Scholar
Mossop, Brian
2007 “The translator’s intervention through voice selection.” In Translation as Intervention, Jeremy Munday (ed), 18–37. London: Continuum.Google Scholar
Scott, Clive
2012 Translating the Perception of Text: Literary Translation and Phenomenology. London: Legenda, Modern Humanities Research Association & Maney Publishing.Google Scholar
Torikai, Kumiko
2009 Voices of the Invisible Presence. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins. DOI logoGoogle Scholar