Maailmankirjallisuus ja kääntäminen ovat kietoutuneet peruuttamattomasti toisiinsa sekä historiallisesti että teoreettisesti. On historiallisesti huomionarvoista, että Johann Wolfgang von Goethen tunnettu käsitteellinen uudissana ylikansallisten kirjallisten suhteiden kentän nimeämiseksi, Weltliteratur, sai alkunsa Goethen omasta lukukokemuksesta käännetyn kiinankielisen teoksen parissa (ks. Purdy 2014). Itse asiassa useimmat lukijat ajasta ja paikasta riippumatta jakavat Goethen kokemuksen, sillä harva lukija kykenee hallitsemaan kaikkia kieliä. Teoreettisesti tarkasteltuna kääntäminen on avainasemassa useimmissa maailmankirjallisuuden määritelmissä (ks. myös Kaunokirjallinen kääntäminen [Literary translation]), vaikka sitä ei aina nähtäisi pohjimmiltaan myönteisessä valossa. Sen sijaan, että jokaista määritelmää tutkittaisiin toistonomaisesti, on hyödyllisempää tarkastella Jérôme Davidin (2013) luokittelua neljästä teoreettisesta genealogiasta. ”Filologinen genealogia” luo ”mielikuvan tekstin enemmän tai vähemmän vaikeasta siirtymisestä kielestä toiseen, kansakunnasta toiseen ja kulttuurista toiseen” (David 2013: 14, oma käännös), ja näin ollen kääntäminen on näkemyksen keskiössä. ”Kriittisen genealogian” mukaan maailmankirjallisuus on kehittynyt olosuhteissa, joihin ovat vaikuttaneet sekä kansallisen mittakaavan haasteet että elitistinen sitoutuminen hyvin normatiiviseen kirjallisuuden määritelmään (David 2013: 17). Tässä näkemyksessä kääntäminen sijoittuu jännitteisesti kahdenlaisten teosten välimaastoon: (1) teosten, joita on hankala kääntää onnistuneesti niiden kansallisen ainutlaatuisuuden vuoksi, ja (2) teosten, jotka näyttävät kaupallisten tai suosittujen teosten tapaan olevan kirjoitettu käännettäviksi ja jotka kriittinen genealogia sulkee pois maailmankirjallisuudesta. ”Pedagogisessa genealogiassa” ajatellaan, että kääntäminen on välttämätön keskustelun väline joko kirjailijoille itselleen, jotka keskustelevat teoksistaan ja vastaavasta kirjallisuudesta tai opiskelijoille, jotka tarkastelevat maailmankirjallisia teoksia tutkimusseminaareissa (David 2013: 19). ”Metodologisessa genealogiassa” kääntämisen rooli ei puolestaan ole yhtä selkeä, sillä tämän näkemyksen mukaan maailmankirjallisuus ei ole ”niinkään päämäärä, vaan haaste – haaste, joka vaatii radikaalia, epistemologista kirjallisuudentutkimuksen testiä” (mts. 23, oma käännös).

Lähteet

Apter, Emily

2013 Against World Literature: On the Politics of Untranslatability. London: Verso.

Auerbach, Erich

2003 Mimesis: The Representation of Reality in Western Literature, trans. by Willard D. Trask. Princeton: Princeton University Press.

Cassin, Barbara et al.

2014 “Introduction.” In Dictionary of Untranslatables: A Philosophical Lexicon, ed. by Barbara Cassin, translation ed. by Emily Apter, Jacques Lezra, and Michael Wood, trans. by Steven Rendall: xvii–xx. Princeton: Princeton University Press.

Damrosch, David

2003 What Is World Literature? Princeton: Princeton University Press.

David, Jérôme

2013 “The Four Genealogies of World Literature”, trans. by Mary Claypool. In Approaches to World Literature, ed. by Joachim Küpper, 13–26. [Berlin]: Akademie.

Domínguez, César

2019 “Gualterio Escoto – A Writer across World-Literatures.” In Translation and World Literature, ed. by Susan Bassnett, 75–91. London: Routledge.

Even-Zohar, Itamar

1990a “Polysystem Theory.” Poetics Today 11 (1): 9–26.

Even-Zohar, Itamar

1990b “The Position of Translated Literature within the Literary Polysystem.” Poetics Today 11 (1): 45–51.

Heilbron, Johan, and Gisèle Sapiro

2007 “Outline for a Sociology of Translation. Current Issues and Future Prospects.” In Constructing a Sociology of Translation, ed. by Michaela Wolf, and Alexandra Fukari, 93–107. Amsterdam: John Benjamins.

Moretti, Franco

2013 Distant Reading. London: Verso.

Purdy, Daniel

2014 “Goethe, Rémusat and the Chinese Novel: Translation and the Circulation of World Literature.” In German Literature as World Literature, ed. by Thomas O. Beebee, 43–60. New York: Bloosmbury.

Spivak, Gayatri Chakravorty

2003 Death of a Discipline. New York: Columbia University Press.

Thomsen, Mads Rosendahl

2008 Mapping World Literature: International Canonization and Transnational Literatures. London: Continuum.

Venuti, Lawrence

2012 “World Literature and Translation Studies.” In The Routledge Companion to World Literature, ed. by Theo D’haen, David Damrosch, and Djelal Kadir, 180–193. London: Routledge.

Venuti, Lawrence

2019 Contra Instrumentalism. Lincoln: University of Nebraska Press.

Walkowitz, Rebecca L.

2015 Born Translated: The Contemporary Novel in an Age of World Literature. New York: Columbia University Press.

Suomenkieliseen käännökseen lisätyt lähteet

Auerbach, Erich

1992 Mimesis: todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa, trans. by Oili Suominen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lisää aiheesta

Apter, Emily

2006 The Translation Zone: A New Comparative Literature. Princeton: Princeton University Press.

Bassnett, Susan

2019 Translation and World Literature. London: Routledge.

Casanova, Pascale

2004 The World Republic of Letters, trans. by M. B. DeBevoise. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.

D’haen, Theo

2012 The Routledge Concise History of World Literature. London: Routledge.

Helgesson, Stefan

2018 “Translation and the Circuits of World Literature.” In The Cambridge Companion to World Literature, ed. by Ben Etherington, and Jarad Zimbler, 85–99. Cambridge: Cambridge University Press.