Maailmankirjallisuus ja kääntäminen [World Literature and translation]

César Domínguez
University of Santiago de Compostela

Käännös Sofi Röpelinen

Sisällysluettelo

Maailmankirjallisuus ja kääntäminen ovat kietoutuneet peruuttamattomasti toisiinsa sekä historiallisesti että teoreettisesti. On historiallisesti huomionarvoista, että Johann Wolfgang von Goethen tunnettu käsitteellinen uudissana ylikansallisten kirjallisten suhteiden kentän nimeämiseksi, Weltliteratur, sai alkunsa Goethen omasta lukukokemuksesta käännetyn kiinankielisen teoksen parissa (ks. Purdy 2014). Itse asiassa useimmat lukijat ajasta ja paikasta riippumatta jakavat Goethen kokemuksen, sillä harva lukija kykenee hallitsemaan kaikkia kieliä. Teoreettisesti tarkasteltuna kääntäminen on avainasemassa useimmissa maailmankirjallisuuden määritelmissä (ks. myös Kaunokirjallinen kääntäminen [Literary translation]), vaikka sitä ei aina nähtäisi pohjimmiltaan myönteisessä valossa. Sen sijaan, että jokaista määritelmää tutkittaisiin toistonomaisesti, on hyödyllisempää tarkastella Jérôme Davidin (2013) luokittelua neljästä teoreettisesta genealogiasta. ”Filologinen genealogia” luo ”mielikuvan tekstin enemmän tai vähemmän vaikeasta siirtymisestä kielestä toiseen, kansakunnasta toiseen ja kulttuurista toiseen” (David 2013: 14, oma käännös), ja näin ollen kääntäminen on näkemyksen keskiössä. ”Kriittisen genealogian” mukaan maailmankirjallisuus on kehittynyt olosuhteissa, joihin ovat vaikuttaneet sekä kansallisen mittakaavan haasteet että elitistinen sitoutuminen hyvin normatiiviseen kirjallisuuden määritelmään (David 2013: 17). Tässä näkemyksessä kääntäminen sijoittuu jännitteisesti kahdenlaisten teosten välimaastoon: (1) teosten, joita on hankala kääntää onnistuneesti niiden kansallisen ainutlaatuisuuden vuoksi, ja (2) teosten, jotka näyttävät kaupallisten tai suosittujen teosten tapaan olevan kirjoitettu käännettäviksi ja jotka kriittinen genealogia sulkee pois maailmankirjallisuudesta. ”Pedagogisessa genealogiassa” ajatellaan, että kääntäminen on välttämätön keskustelun väline joko kirjailijoille itselleen, jotka keskustelevat teoksistaan ja vastaavasta kirjallisuudesta tai opiskelijoille, jotka tarkastelevat maailmankirjallisia teoksia tutkimusseminaareissa (David 2013: 19). ”Metodologisessa genealogiassa” kääntämisen rooli ei puolestaan ole yhtä selkeä, sillä tämän näkemyksen mukaan maailmankirjallisuus ei ole ”niinkään päämäärä, vaan haaste – haaste, joka vaatii radikaalia, epistemologista kirjallisuudentutkimuksen testiä” (mts. 23, oma käännös).

Full-text access to translations is restricted to subscribers. Log in to obtain additional credentials. For subscription information see Subscription & Price.

Lähteet

Apter, Emily
2013Against World Literature: On the Politics of Untranslatability. London: Verso.Google Scholar
Auerbach, Erich
2003Mimesis: The Representation of Reality in Western Literature, trans. by Willard D. Trask. Princeton: Princeton University Press.Google Scholar
Cassin, Barbara et al.
2014 “Introduction.” In Dictionary of Untranslatables: A Philosophical Lexicon, ed. by Barbara Cassin, translation ed. by Emily Apter, Jacques Lezra, and Michael Wood, trans. by Steven Rendall: xvii–xx. Princeton: Princeton University Press.Google Scholar
Damrosch, David
2003What Is World Literature? Princeton: Princeton University Press.Google Scholar
David, Jérôme
2013 “The Four Genealogies of World Literature”, trans. by Mary Claypool. In Approaches to World Literature, ed. by Joachim Küpper, 13–26. [Berlin]: Akademie.Google Scholar
Domínguez, César
2019 “Gualterio Escoto – A Writer across World-Literatures.” In Translation and World Literature, ed. by Susan Bassnett, 75–91. London: Routledge.Google Scholar
Even-Zohar, Itamar
1990a “Polysystem Theory.” Poetics Today 11 (1): 9–26.Google Scholar
1990b “The Position of Translated Literature within the Literary Polysystem.” Poetics Today 11 (1): 45–51.Google Scholar
Heilbron, Johan, and Gisèle Sapiro
2007 “Outline for a Sociology of Translation. Current Issues and Future Prospects.” In Constructing a Sociology of Translation, ed. by Michaela Wolf, and Alexandra Fukari, 93–107. Amsterdam: John Benjamins.Google Scholar
Moretti, Franco
2013Distant Reading. London: Verso.Google Scholar
Purdy, Daniel
2014 “Goethe, Rémusat and the Chinese Novel: Translation and the Circulation of World Literature.” In German Literature as World Literature, ed. by Thomas O. Beebee, 43–60. New York: Bloosmbury.Google Scholar
Spivak, Gayatri Chakravorty
2003Death of a Discipline. New York: Columbia University Press.Google Scholar
Thomsen, Mads Rosendahl
2008Mapping World Literature: International Canonization and Transnational Literatures. London: Continuum.Google Scholar
Venuti, Lawrence
2012 “World Literature and Translation Studies.” In The Routledge Companion to World Literature, ed. by Theo D’haen, David Damrosch, and Djelal Kadir, 180–193. London: Routledge.Google Scholar
2019Contra Instrumentalism. Lincoln: University of Nebraska Press.Google Scholar
Walkowitz, Rebecca L.
2015Born Translated: The Contemporary Novel in an Age of World Literature. New York: Columbia University Press.Google Scholar

Suomenkieliseen käännökseen lisätyt lähteet

Auerbach, Erich
1992Mimesis: todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa, trans. by Oili Suominen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Google Scholar

Lisää aiheesta

Apter, Emily
2006The Translation Zone: A New Comparative Literature. Princeton: Princeton University Press.Google Scholar
Bassnett, Susan
2019Translation and World Literature. London: Routledge.Google Scholar
Casanova, Pascale
2004The World Republic of Letters, trans. by M. B. DeBevoise. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.Google Scholar
D’haen, Theo
2012The Routledge Concise History of World Literature. London: Routledge.Google Scholar
Helgesson, Stefan
2018 “Translation and the Circuits of World Literature.” In The Cambridge Companion to World Literature, ed. by Ben Etherington, and Jarad Zimbler, 85–99. Cambridge: Cambridge University Press.Google Scholar