Cover not available
To be specified published In:
Journal of Historical Linguistics
Vol. 6:1 (2016) ► pp.32–71
Article

The problem of the Old Finnish passive

| University of Turku
Old Finnish (1540–1809) shows variation between non-promotional and promotional passives. Historically, there is reason to suppose that the Finnic passive was originally promotional and that a shift to a non-promotional passive already took place during Proto-Finnic times. At first sight, the Old Finnish promotional passive could be based on contact with German, Swedish, and the classical languages — but it could also be a Proto-Finnic remnant conserved partially through these language contacts. To ascertain which is the case, I apply the notion advanced by Timberlake (1977) that a syntactic process of reanalysis and extension will first proceed in contexts which are least marked from the viewpoint of the new analysis, to a corpus of Old Finnish texts. The result is that some texts do indeed exhibit a stepwise generalization of non-promotional passives with, for example, indefinite and divisible arguments. This generalization is restricted to non-periphrastic passives: periphrastic passives are generally promotional. I argue that this state of affairs is best explained by assuming that a Proto-Finnic promotional passive remained in use in the language of the Finnish educated elite until early Old Finnish times, and that the non-promotional passive of Old Finnish is innovative.
Keywords: Old Finnish, Uralic languages, case marking, subject, extension, passive
Article outline
  • 1.Introduction
  • 2.The Finnish passive
    • 2.1The historical background of the Finnish passive
    • 2.2The passive in Old Finnish
  • 3.The study
    • 3.1The corpus
    • 3.2General remarks
    • 3.3Definiteness and referentiality
    • 3.4Divisibility
    • 3.5Negation
    • 3.6Interim summary
  • 4.Discussion
    • 4.1General remarks
    • 4.2Subject or object?
  • 5.Summary
  • Abbreviations
  • Notes
  • Corpus
  • References
Published online: 29 September 2016
DOI logo
https://doi.org/10.1075/jhl.6.1.02des
References (64)
Corpus
1526 Swedish New Testament = Thet nyia Testamentit på Swensko af år 1526. [URL]
Agricola, Rucouskiria, 1544 = Mikael Agricolan Teokset osa I, Porvoo: Werner Söderström OY 1987. Digital Corpus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Last modified: 14.2.2007. Available at [URL]
A = Agricola, Se Wsi Testamenti, 1548 = Mikael Agricolan Teokset osa II, Porvoo: Werner Söderström OY 1987. Digital Corpus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Last modified: 14.2.2007. Available at [URL]
B = Biblia: Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi, 1642. Digital Corpus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Last modified: 15.12.2006. Available at [URL]
Martti, Kristoffer kuninkaan maanlaki, ?1580 = Setälä, E.N., Nyholm. M. (ed.) 1905: Legisterium Sveciae Christophorianum 1 Codex Holmiensis B 96. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 82. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Digital Corpus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Last modified: 14.2.2007. Available at [URL]
S = Parvio, Martti (ed.): Ericus Erici. Postilla I and II. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1990 [1988].Google Scholar
References
Almqvist, Ingrid. 1987. Om objektsmarkering vid negation i finskan. (Studia Fennica Stockholmiensia 1). Stockholm: Almqvist and Wiksell.Google Scholar
Anttila, Raimo. 1989. Historical and Comparative Linguistics. (Current Issues in Linguistic Theory 6). Amsterdam: John Benjamins.Google Scholar
Barðdal, Jóhanna & Valéria Molnár. 2003. The Passive in Icelandic—Compared to Mainland Scandinavian. Structures of Focus and Grammatical Relations. ed. by Jorunn Hetland & Valéria Molnár, 231–260. Tübingen: Max Niemeyer. DOI logoGoogle Scholar
Barðdal, Jóhanna, Thórhallur Eythórsson, & Tony Kim Dewey. 2014. Alternating Predicates in Icelandic and German: A Sign-Based Construction Grammar Account. Working Papers in Scandinavian Syntax 931. 51–101.Google Scholar
De Smit, Merlijn. 2006. Language Contact and Structural Change. An Old Finnish Case Study. (Studia Fennica Stockholmiensia 8). Stockholm: Almqvist and Wiksell.Google Scholar
. 2010. On Some Problems of Old Finnish Syntax. Sanoista kirjakieliin: Juhlakirja Kaisa Häkkiselle 17. marraskuuta 2010 (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 259) ed. by Sirkka Saarinen, Kirsti Siitonen & Tanja Vaittinen, 113–128. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
. 2011. The Polypersonal Passives of Old Finnish. Finnisch-Ugrische Mitteilungen 341. 51–73.Google Scholar
Denison, Norman. 1957. The Partitive in Finnish (Annales Academiae scientiarum Fennicae Series B 108). Helsinki: Suomalainen tiedeakademia.Google Scholar
Givón, Talmy. 2001a. Syntax. An Introduction. Volume 11. Amsterdam: John Benjamins.Google Scholar
. 2001b. Syntax. An Introduction. Volume 21. Amsterdam: John Benjamins.Google Scholar
Hakulinen, Lauri. 1979. Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs, lisätty ja ajanmukaistettu painos. Keuruu: Otava.Google Scholar
Hakulinen, Auli. 1982. Subjektikategoria vai nominaalijäsenten subjektimaisuus. Lauseenjäsennyksen perusteet. Seminaari Seilissä 9.10.9.1982 ed. by Kaisa Häkkinen, 17–33. Turku: Suomen kielitieteellinen yhdistys.Google Scholar
Hakulinen, Auli, Maria Vilkuna, Riitta Korhonen, Vesa Koivisto, Tarja-Riitta Heinonen, & Irja Alho, eds. 2008. Iso suomen kieliopin verkkoversio. [URL]. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Harris, Alice C. & Lyle Campbell. 1995. Historical Syntax in Cross-Linguistic Perspective. (Cambridge Studies in Linguistics 74). Cambridge: Cambridge University Press. DOI logoGoogle Scholar
Häkkinen, Kaisa. 1994. Agricolasta nykykieleen. Suomen kirjakielen historia. Porvoo: Werner Söderström OY.Google Scholar
. 1997. Kuinka ruotsin kieli on vaikuttanut suomeen? Sananjalka 391. 31–53. DOI logoGoogle Scholar
. 2001. Millaista oli keskiajan suomi. Congressus Internationalis Fenno- Ugristarum 9 pars IV. 320–327. Tartu.Google Scholar
Ikola, Osmo. 1959. Eräistä suomen syntaktisista siirtymistä. Sananjalka 11. 39–60. DOI logoGoogle Scholar
. 1966. “Päästä meitä pahasta”: eräs itämerensuomalaisten kielten objektikysymys. Sananjalka 81. 28–38. DOI logoGoogle Scholar
. 1968. Zum Objekt in den ostseefinnischen Sprachen. Congressus Internationalis Fenno-Ugristarum 2 pars I. 187–195. Helsinki.Google Scholar
Inaba, Nobufumi. 2007. Vanhan kirjasuomen asema diakronisessa kielentutkimuksessa: tapaus datiivigenetiivi. Virittäjä 1111. 582–590.Google Scholar
Itkonen, Terho. 1974. Ergatiivisuutta suomessa (1). Virittäjä 781. 379–398.Google Scholar
. 1980. Spesies suomessa ja germaanisissa kielissä. Virittäjä 841. 27–38.Google Scholar
Itkonen-Kaila, Marja. 1992. “Ja Jerusalem pite tallattaman Pacanoilda.” Ablatiiviagentti ja sen perilliset Agricolasta uuteen raamatunsuomennokseen. Virittäjä 961. 137–164.Google Scholar
. 1997. Mikael Agricolan Uusi Testamentti ja sen erikieliset lähtötekstit. Suomi 184. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Google Scholar
Kallio, Petri. 2012. The Prehistoric Germanic Loanword Strata in Finnic. A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 266) ed. by Riho Grünthal & Petri Kallio, 225–238. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
Kettunen, Lauri. 1943. Vepsän murteiden lauseopillinen tutkimus. (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 86). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
Kouri, Erkki. 1984. Saksalaisen käyttökirjallisuuden vaikutus Suomessa 1600-luvulla. Ericus Ericin Postillan lähteet. (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 129). Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.Google Scholar
Lees, Aet. 2006. The Undergoer in Passive Clauses in Estonian and Finnish. Selected Papers From the 2005 Conference of the Australian Linguistic Society ed. by Keith Allan. Australian Linguistic Society. Available at [URL].
Lehikoinen, Laila & Silvia Kiuru. 1989. Kirjasuomen kehitys. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.Google Scholar
Lehtinen, Tapani. 1984. Itämerensuomen passiivin alkuperästä. Suomi 129. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Google Scholar
. 1985. Vanhan persoonallisen passiivin jatkajiako? Virittäjä 761. 270–289.Google Scholar
. 2007. Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. (Tietolipas 215). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Google Scholar
Leinonen, Marja. 2000. Evidentiality in Komi Zyryan. Evidentials: Turkic, Iranian and Neighbouring Languages ed. by Lars Johanson & Bo Utas, 419–440. Berlin: Mouton de Gruyter. DOI logoGoogle Scholar
Merimaa, Heidi. 2007. Mikael Agricolan kielen muoto- ja lauserakenteen erikoispiirteitä. Agricolan aika ed. by Kaisa Häkkinen & Tanja Vaittinen, 103–117. Helsinki: BTJ Kustannus.Google Scholar
Muli, Eeva. 2003. Om den svenska syntaxens inflytande i texter skrivna på tornedalälvsmeänkieli. Lisensiaattityö. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.Google Scholar
Nau, Nicole. 1995. Möglichkeiten und Mechanismen kontaktbewegten Sprachwandels. Unter besonderer Berücksichtigung des Finnischen. München: LINCOM.Google Scholar
Ojajärvi, Aulis. 1950. Sijojen merkitystehtävistä Itä-Karjalan Maaselän murteissa. Nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi ja partitiivi. Vertaileva funktio-opillinen tutkimus (Suomalais- Ugrilaisen Seuran Toimituksia 97). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
Ojansuu, Heikki. 1909. Mikael Agricolan kielestä. Suomi IV: 71. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Google Scholar
Palkki, Riitta, Petri Lauerma, & Pirkko Kuutti. 2009. Historiallinen löytö: Rudimenta—uusi suomen varhaiskielioppi. Virittäjä 1131. 2–17.Google Scholar
Posti, Lauri. 1961. Itämerensuomalaisen verbitaivutuksen kysymyksiä. Virittäjä 651. 351–365.Google Scholar
. 1975. Fragen der ostseefinnischen Verbalflexion II. Congressus Internationalis Fenno-Ugristarum 3 Pars I. 327–334. Tallinn.Google Scholar
Remes, Hannu. 1983. Viron kielioppi. Porvoo: Werner Söderström OY.Google Scholar
Ritter, Ralf-Peter. 1989. Untersuchungen zum Partitiv im Wepsischen (Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica 26). Wiesbaden: Harrassowitz.Google Scholar
Sammallahti, Pekka. 1977. Suomalaisten esihistorian kysymyksiä. Virittäjä 811. 119–136.Google Scholar
Sands, Kristina & Lyle Campbell. 2001. Non-Canonical Subjects and Objects in Finnish. Non- Canonical Marking of Subjects and Objects. ed. by Alexandra Aikhenvald, Robert Dixon, & Masayuki Onishi, 251–305. Amsterdam: John Benjamins. DOI logoGoogle Scholar
Setälä, Emil Nestor. 1883. Lauseopillinen tutkimus Koillis-Satakunnan kansankielestä. Suomi II: 161. 1–235.Google Scholar
Shore, Susanna. 1988. Onko suomessa passiivia? (Suomi 133). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Google Scholar
Siro, Paavo. 1957. Suomen kielen subjektista kielen rakenteen osana. Virittäjä 611. 181–190.Google Scholar
Suojanen, Matti Kalevi. 1977. Mikael Agricolan teosten indefiniittipronominit: totalitiivit (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 334). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Google Scholar
Szabó, László. 1965. Der Partitiv, der Nominativ und der Genitiv Singular als Objektskasus im Wotischen. Ural-Altaische Jahrbücher 361. 57–71.Google Scholar
Timberlake, Alan. 1977. Reanalysis and Actualization in Syntactic Change. Mechanisms of Syntactic Change ed. by Charles N. Li, 141–177. Austin: University of Texas Press.Google Scholar
Tveite, Tor. 2004. The Case of the Object in Livonian. A Corpus Based Study. (Castrenianumin Toimitteita 62). Helsinki: Finno-Ugrian Department of Helsinki University.Google Scholar
Vähämäki, Börje. 1984. Existence and Identity. A Study of the Semantics and Syntax of Existential Sentences in Finnish (Meddelanden från Stiftelsens för Åbo akademi forskningsinstitut 99). Åbo: Åbo Akademi.Google Scholar
VVKS = Forsman-Svensson, Pirkko. 2011. Virtuaalinen vanha kirjasuomi. [URL].
Wande, Erling. 1978. Ackusativmarkering i högfinskan och tornedalsfinskan. Fenno-Ugrica Suecana 11.Google Scholar
Zaenen, Annie, Joan Maling, & Höskuldur Thráinsson. 1985. Case and Grammatical Functions: The Icelandic Passive. Natural Language and Linguistic Theory 31. 441–483. DOI logoGoogle Scholar
Cited by (1)

Cited by one other publication

Rezac, Milan
2024. The rise and fall of a person-case constraint in Breton. Natural Language & Linguistic Theory 42:3 ► pp. 1233 ff. DOI logo

This list is based on CrossRef data as of 13 september 2024. Please note that it may not be complete. Sources presented here have been supplied by the respective publishers. Any errors therein should be reported to them.