Cover not available
Part of
Observing Eurolects: Corpus analysis of linguistic variation in EU law
Edited by Laura Mori
[Studies in Corpus Linguistics 86] 2018
► pp. 93–119

Chapter 5
Observing Eurolects

The case of Finnish

Finnish is a non-Indo-European language with strong purist traditions. The comparison of the language of EU directives with that of the measures of national implementation has shown that the influence of English-language versions of EU directives on Finnish-language ones is limited. Only some rare lexical borrowings and indirect influence of the structure and style of English on the Finnish-language versions were found. Many of the features of the legal language appear alike in the directives and national legislation. Still, the writers of the directives and the writers of Finnish legislation often make different choices. The root of these differences is probably interference from the English-language versions. The claim that a Finnish Eurolect does exist still has merit.
Keywords: Finnish Eurolect, language purism, language influence from English, French and Swedish, legal revision, legislative inspection
Article outline
  • 1.Introduction and background
  • 2.The data
  • 3.Lexical level
  • 4.Morphology
  • 5.Syntactic level
  • 6.Textual level
  • 7.Conclusions
  • Notes
  • References
Published online: 6 December 2018
DOI logo
https://doi.org/10.1075/scl.86.05mik
References (23)
References
Baker, M. (1996). Corpus-based translation studies: The challenges that lie ahead. In H. Somers (Ed.), Terminology, LSP and Translation. Studies in language engineering, in honour of Juan C. Sager (Benjamins Translation Library 18) (pp. 175–185). Amsterdam: John Benjamins.DOI logoGoogle Scholar
Edgren, H. (2001). Svenskan i EU och EU på svenska. Svenskans beskrivning 24. In L. Jönsson, V. Adelswärd, A. Cederberg, P. A. Pettersson, & C. Kelly (Eds.), Förhandlingar vid tjugofjärde sammankomsten för svenskans beskrivning Linköping, 22–23 oktober 1999 (Studies in Language and Culture, No. 2, Linköping Electronic Conference Proceedings, No. 6) (pp. 69–80). Linköping: Linköping University Electronic Press.Google Scholar
Hakulinen, A. (2001). Persoonaviittauksen välttäminen suomessa. In L. Laitinen, P. Nuolijärvi, M. -L. Sorjonen, & M. Vilkuna (Eds.), Lukemisto. Kirjoituksia kolmelta vuosikymmeneltä (pp. 208–218). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Finnish translation of Hakulinen 1987)Google Scholar
(1987). Avoiding personal reference in Finnish. In J. Verschueren & M. Bertucelli-Papi (Eds.), The pragmatic perspective. Selected papers from the 1985 International Pragmatics Conference (pp. 141–153). Amsterdam: John Benjamins.DOI logoGoogle Scholar
Hofman, G. (2002–2003). Har det hänt något på klarspråksfronten? En synkron och diakron jämförelse av svenska EU-direktiv. Verhandeling voorgelegd aan de Faculteit Letteren en Wijsbegeerte voor het verkrijgen van de graad van licentiaat in de taal- en letterkunde: Germaanse talen. Universiteit Gent.Google Scholar
Kanner, A. (2011). Kansallisen lainsäädännön ja EU-säädösten kieli nesessiivisten rakenteiden valossa. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, suomen kieli (Unpublished MA thesis). University of Helsinki.Google Scholar
Kankaanpää, S. et al. (2012). Kuinka tutkia lakitekstin syntyä ja tekstilajin rajoja? Tekstianalyysia, muutosehdotuksia ja osallistuvaa havainnointia. In V. Heikkinen, E. Voutilainen, P. Lauerma, U. Tiililä, & M. Lounela (Eds.), Genreanalyysi: Tekstilajitutkimuksen käytäntöä (pp. 129–156). Kotimaisten kielten keskus. <[URL]>.
Kettunen, J. (2013). Pakon ja mahdollisuuden ilmaisemiskeinot suomen- ja venäjänkielisissä kansainvälisissä sopimuksissa. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto, Keli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö, Käännöstiede (Unpublished MA thesis). University of Tampere. <[URL]>
Kváran, G. (2007). Brug af afløsningsord i de nordiske sprog. Sammenligning og konklusioner. In G. Kváran (Ed.), Udenlandske eller hjemlige ord? En undersøgelse af sprogene i Norden (Moderne importord i språka i Norden VI) (pp. 169–187). Oslo: Novus.Google Scholar
Lainkirjoittajan opas. (2013). Helsinki: Oikeusministeriö.Google Scholar
Lainlaatijan opas. (1996). Helsinki: Oikeusministeriö.Google Scholar
Mattila, H. E. S. (2013). Comparative legal linguistics. Language of law, Latin and modern lingua francas (2nd ed.). Farnham: Ashgate.Google Scholar
Mori, L. (2018). Introduction. The Eurolect Observatory Project . In Mori (Ed. Observing Eurolects. Corpus analysis of linguistic variation in EU law (Studies in Corpus Linguistics 86). Amsterdam: John Benjamins. (this volume).DOI logoGoogle Scholar
Olohan, M. (2004). Introducing corpora in translation studies. London: Routledge.DOI logoGoogle Scholar
Piehl, A. (2013). Fine tuning style and precision: Adapting directive citations to Finnish statutes. Linguistica Antverpiensia (New Series – Themes in Translation Studies No 12. Research models and methods in legal translation). <[URL]>
(2012). Les fonctionnaires dans la préparation des actes législatifs de l’UE: L’équilibre entre leur propre langue et celles de travail. In J. C. Herreras & K. Ziegler (Eds.), L’Europe des 27 et ses langues (Collection Europe(s) No 3) (pp. 685–698). Valenciennes: PUV.Google Scholar
(2010). Suomalaisen oikeuskielen kehittäminen ja huolto. In H. Mattila, A. Piehl & S. Pajunen (Eds.), Oikeuskieli ja säädöstieto – rättspråk och författningsinformation (pp. 147–179). Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja, C-sarja 4. Suomalainen Lakimiesyhdistys.Google Scholar
(2008). Virkamiehet EU:n säädösvalmistelussa: Tasapainoilua oman kielen ja työkielten välissä. In R. Foley, T. Salmi-Tolonen, I. Tukiainen, & B. Vehmas (Eds.), Kielen ja oikeuden kohtaamisia: Heikki Mattilan juhlakirja (pp. 207–227). Helsinki: Talentum.Google Scholar
(2006). The influence of EU legislation on Finnish legal discourse. In M. Gotti & D. S. Giannoni (Eds.), Linguistic insights (Studies in Language and Communication 44) (pp. 183–194). Bern: Peter Lang.Google Scholar
Rydzewska-Siemiątkowska, J. (2016). Linguistic analysis of necessity expressions in Finnish and Polish legal text in terms of deontic strength. Comparative Legilinguistics. International Journal for Legal Communication, 26. <DOI logo>Google Scholar
Sandøy, H. (2007). Avisspråket i Norden – ei jamføring. In B. Selbak & H. Sandøy (Eds.), Fire dagar i nordiske aviser. Ei jamføring av påverknaden i ordforrådet i sju språksamfunn (Moderne Importord i Språka i Norden III) (pp. 127–155). Oslo: Novus.Google Scholar
Tyynilä, M. (1984). Lainvalmistelukunta 1884–1964. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja, A-sarja 166. Suomalainen Lakimiesyhdistys.Google Scholar
Virtaniemi, A. (1992). Säädöskielen virkerakenne. Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto (Unpublished MA thesis). University of Jyväskylä.Google Scholar
Cited by (2)

Cited by two other publications

Mori, Laura & Benedikt Szmrecsanyi
2021. Mapping Eurolects. Languages in Contrast 21:2 ► pp. 186 ff. DOI logo
Mori, Laura
2018. Chapter 14. Conclusions. In Observing Eurolects [Studies in Corpus Linguistics, 86], ► pp. 369 ff. DOI logo

This list is based on CrossRef data as of 27 july 2024. Please note that it may not be complete. Sources presented here have been supplied by the respective publishers. Any errors therein should be reported to them.