Cover not available
Part of
Possession in Languages of Europe and North and Central Asia
Edited by Lars Johanson, Lidia Federica Mazzitelli and Irina Nevskaya
[Studies in Language Companion Series 206] 2019
► pp. 103–123

Predicative possession in South Saami

| University of Turku
| University of Uppsala
In this paper, we analyse and describe the HAVE-constructions in South Saami (Saamic, Uralic), from a comparative perspective with other Saamic and Uralic languages. The Saamic languages can be divided into three subgroups: in the first, HAVE is expressed with a verb meaning ‘to be’; the second has a HAVE-construction based on a verb ‘to have’ and one on the verb ‘to be’. The third subgroup comprises only of South Saami, which has three HAVE-constructions, one based on the verb ‘to have’ and two on the verb ‘to be’. South Saami is also unique among Saamic languages in that it has a HAVE-construction based on the verb ‘to be’ where the possessor in the genitive.
Keywords: possession, HAVE-constructions, Saamic, Uralic, South Saami
Article outline
  • 1.Introduction
  • 2.The HAVE-construction – three types of possessive clauses
    • 2.1U-possessive clause (‘A has B’)
    • 2.2 gen-possessive clause (‘A’s is B’)
    • 2.3ine-possessive clause (‘In A is B’)
  • 3.The relations between the three HAVE-construction types
  • 4.The BELONG-construction and the semantic equivalent to the verb ‘to own’
  • 5.South Saami predicative possession
  • Acknowledgements
  • Abbreviations
  • Notes
  • Primary sources
  • References
Published online: 5 March 2019
DOI logo
https://doi.org/10.1075/slcs.206.06ina
References (59)
Primary sources
NKJV = The Holy Bible. New King James Version. Nashville TN: Nelson. 1982.Google Scholar
SaamiL1 = Duoljá, Kárin (toim.) 1987. Mälggat la dat rájes. Giera 1. Umeå: Umeå universitets tryckeri.Google Scholar
SaamiL2 = Bross, Helena. 1995. Vuojadimdåben. Jokkmokk: Sámeskåvllåstivrra.Google Scholar
SaamiL3 = Åtå Testamenta jårkålum tan taro=kielak. Åtå Testamenta milte, mi lä Kånåkasast nanostum jaken 1883. Stockholm: P. Palmquists Aktiebolag. 1903.Google Scholar
SaamiN1 = Bibal. Oslo: Det Norske Bibelselskap. 1988.Google Scholar
SaamiN2 = Ođđa Testamenta. Oslo: Norgga Biibbalsearvi. 1998.Google Scholar
SaamiN3 = Bross Helena 1995. Vuojadanviesus. Felix álgá skuvlii. Sámegilli: Ann-Catrin Stenberg Partapuoli. Jokkmokk: Sámeskuvlastivra.Google Scholar
SaamiNe = Nettbibelen. <[URL]> (19 January 2014).
SaamiP = Halász, Ignácz. 1893. Népköltési gyűjtemény a Pite lappmark arjepluogi egyház-kerületéből. Svéd-lapp nyelv V . Budapest: A Magyar Tudományos Akadémia.Google Scholar
SaamiS1 = Bergsland, Knut. 1943. Røros-samiske tekster. Nordnorske samlinger utgitt av Etnografisk museum II. Oslo: Etnografisk Museum.Google Scholar
SaamiS2 = Bergsland, Knut. 1987. Gåebrehki soptsesh (Røros-samiske tekster). Åarjel-samien learoegærja-reaktoen mietie orresistie tjaaleme Ella Holm Bull. Oslo–Bergen–Stavanger–Tromsø: Universitetsforlaget AS.Google Scholar
SaamiS3 = Lagercrantz, Eliel. 1957. Lappische Volksdichtung I. West- und Südlappische Texte. MSFOu 112. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
SaamiS4 = Holm Bull, Ella. 2000. Åarjel-saemien 6 Govhtede gærja. Indre Billefjord: Iđut.Google Scholar
SaamiS5 = Holm Bull, Ella & Bergsland, Knut. 1974. Lohkede saemien. Sørsamisk lesebok. Grunnskolerådet. Kirke og undervisningsdepartementet. Tromsø–Oslo–Bergen–Stavanger. Universitetsforlaget.Google Scholar
SaamiS6 = Jaahkenelkien, Aanna. 1993. Goltelidh jih soptsestidh. Hattfjelldal: Daasta Berteme.Google Scholar
SaamiS7 = Andersson, Ando. 1992. Maam dah soptsestamme! Jokkmokk: Sámi Girjjit.Google Scholar
SaamiS8 = Jaahkenelkien, Aanna. 1998. Don jih daan bijre II. Majavatn: Daasta Berteme.Google Scholar
SaamiS9 = Egner, Thorbjørn. 1985. Karijuse jih Baktuse. Åarjel-saemien gielese jarkostamme: Ella Holm Bull. J. W. Cappelens Forlag A/S.Google Scholar
SaamiS10 = Persen, Åge. 1997. Tijje. Åarjel-saemien gielese: Ella Holm Bull. Iđut, Sandfallet kompetansesenter jih Saemien øøhpehtimmieraerie.Google Scholar
SaamiS11 = Mattsson Magga, Lajla. 1984. Maahke ryöknie / Máhtte rehkenasta. Jår’galæd’dji Å/S.Google Scholar
SaamiS12 = Mattsson Magga, Lajla. 1984. Govne-boetske. Jår'galaed'dji Å/S.Google Scholar
SaamiS13 = Bross, Helena. 1995. Voejeme gåetesnee. Feelixe skuvlesne aelkeste. Åarjelsaemiengielese jarkostamme: Karin Rensberg-Ripa. Jokkmokk: Saemieskuvlen ståvroe.Google Scholar
SaamiS14 = Taylor, Kenneth N. 1999. Mov voestes Bijbele – man guvvieh. [Herrljunga:] International Bible Society.Google Scholar
SaamiS15 = Jupmelen rijhke lea gietskesne. Maarhkosen vaentjele. Det Norske Bibelselskap, 1993.Google Scholar
SaamiS16 = Andersson, Elsa & Fjellgren, Lajla. 1983. Mujhtesh. Jokkmokk: Sameskolstyrelsen.Google Scholar
SaamiS17 = Cappelen, Bodil. 1994. Veaksehke Maarja. Kárásjohka: Davvi Girji.Google Scholar
SaamiS18 = Clevin, Jørn. 1975. Jaahke jih Joakime. Oslo: H. Aschehoug & Co.Google Scholar
SaamiSe = Nettbibelen. <[URL]> (19 January 2014).
SaamiU1 = Schlachter, Wolfgang 1958. Wörterbuch des Waldlappendialekts von Malå und Texte zur Ethnographie. Lexica Societatis Fenno-Ugricae 14. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
SaamiU2 = Wilson, Karin. 2008. Markusevangeliet i Lars Rangius samiska översättning från 1713. Acta Academiae Regiae Gustavi Adolphi CI. Uppsala: Kungl. Gustav Adolfs Akademien för Svensk Folkkultur.Google Scholar
References
Aikio, Ante & Ylikoski, Jussi. 2007. Suopmelaš gielaid l-kásusiid álguvuođđu sámi- ja eará fuolkegielaid čuovggas. In Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007 [MSFOu 253], Jussi Ylikoski & Ante Aikio (eds), 11–71. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
Bartens, Raija. 1972. Inarinlapin, merilapin ja luulajanlapin kaasussyntaksi [MSFOu 148]. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
. 1978. Synteettiset ja analyyttiset rakenteet lapin paikanilmauksissa [MSFOu 166]. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
Bergsland, Knut. 1946. Røros-lappisk grammatikk [Instituttet for sammenlignende kulturforskning. Serie B: Skrifter XLIII]. Oslo: H. Aschehoug & Co.Google Scholar
. 1977. Saamen kieli ja naapurikielet. Virittäjä 81: 1–10.Google Scholar
. 1982. Sydsamisk grammatikk. Tromsø: Universitetsforlaget.Google Scholar
. 1994. Sydsamisk grammatikk. Karasjok: Davvi Girji.Google Scholar
Eriksen, Ardis. 2009. “Mon val vuorrástuvam duoinna nuortasámegielain”. Ufuohta ja Oarje Romssa suopmana gullevašvuohta davvisámegillii ja julevsámegillii. MA thesis, Romssa Universitehta.Google Scholar
Halász, Ignácz. 1901. A déli lapp nyelv rövid alaktana. Nyelvtudományi Közlemények 31: 129–158, 253–290.Google Scholar
Hansson, Gunnar Ólafur. 2007. Productive syncretism in Saami inflectional morphology. In Saami Linguistics [Current Issues in Linguistic Theory 288], Diane Nelson & Ida Toivonen (eds), 91–135. Amsterdam: John Benjamins. DOI logoGoogle Scholar
Hasselbrink, Gustav. 1981. Südlappisches Wörterbuch I (Å–Flytt´edh). Skrifter utgivna genom dialekt- och folkminnesarkivet i Uppsala C:4. Uppsala: AB Lundequistska Bokhandeln.Google Scholar
Heine, Bernd. 1997. Possession. Cognitive Sources, Forces, and Grammaticalization [Cambridge Studies in Linguistics 83]. Cambridge: CUP. DOI logoGoogle Scholar
Inaba, Nobufumi. 1998. Suomalais-ugrilaisten kielten omistusrakenteesta: Typologinen ja geneettinen näkökulma. In Kieliopillistumisesta, analogiasta ja typologiasta [Suomi 185], Anneli Pajunen (ed.), 144–181. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Google Scholar
. 2015. Suomen datiivigenetiivin juuret vertailevan menetelmän valossa [MSFOu 272]. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
Itkonen, T. I. 1958. Koltan- ja kuolanlapin sanakirja I–II [LSFU XV]. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
Kangasmaa-Minn, Eeva. 1993. Suomalais-ugrilaiset omistussuhteet. In Systeemi ja poikkeama. Juhlakirja Alho Alhoniemen 60-vuotispäiväksi 14.5.1993 [Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 42], Sirkka Saarinen, Jorma Luutonen & Eeva Herrala (eds), 46–54. Turku: Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.Google Scholar
Korhonen, Mikko. 1981. Johdatus lapin kielen historiaan [Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 370]. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.Google Scholar
Kowalik, Richard. 2016. Predicative Possession in South Saami. MA thesis, Stockholm University.Google Scholar
Kroik, David. 2016. Differential Object Marking in South Saami. Licentiate thesis, Umeå University.Google Scholar
Lagercrantz, Eliel 1923. Sprachlehre des Südlappischen nach der Mundart von Wefsen. Kristiania Etnografiske Museum, Bulletin 1. Kristiania Etnografiske Museum: Kristiania.Google Scholar
. 1939. Lappischer Wortschatz I–II [LSFU VI]. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
Magga, Ole Henrik & Magga, Lajla Mattsson. 2012. Sørsamisk grammatikk. Karasjok: Davvi Girji.Google Scholar
Payne, Thomas E. 1997. Describing Morphosyntax A Guide for Field Linguists. Cambridge: CUP.Google Scholar
Rydving, Håkan. 2013. Words and Varieties. Lexical Variation in Saami [MSFOu 269]. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.Google Scholar
Sammallahti, Pekka 1989. Sámi-suoma sátnegirji – Saamelais-suomalainen sanakirja. Ohcejohka: Jorgaleaddji Oy.Google Scholar
. 1998. The Saami Languages An Introduction. Kárášjohka: Davvi Girji.Google Scholar
Tillinger, Gábor. 2014. Samiska ord för ord. Att mäta lexikalt avstånd mellan språk [Acta Universitatis Upsaliensis. Studia Uralica Upsaliensia 39]. Uppsala: Uppsala universitet.Google Scholar
LSFU Lexica Societatis Fenno-Ugricae. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
MSFOu Mémories de la Société Finno-Ougrienne. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Cited by (1)

Cited by one other publication

Ylikoski, Jussi
2023. Åarjelsaemien gïele goh dïhte jillemes uralske gïele jïh akte gieltegs dotkemeobjeekte. Nordlyd 47:1 ► pp. 1 ff. DOI logo

This list is based on CrossRef data as of 27 july 2024. Please note that it may not be complete. Sources presented here have been supplied by the respective publishers. Any errors therein should be reported to them.